Vapaa-aikataulutusta

Se tunne, kun heräät railakkaasti juhlitun yön jälkeen, silmäpussit polvissa roikkuen ja joudut taas kerran toteamaan, että hyvin suunniteltu orastava päivä vaihtuu torkkumisen ja horrostamisen välimuodoksi...  Viime viikkoina olen taas joutunut toteamaan, että huolella laatimani aikataulut on jälleen tehty rikottaviksi, ei noudatettaviksi.

Olen opiskeluvuosien varrella tehnyt itselleni lukuisia aikatauluja. Suurin osa suunnitelmistani on toteutunut aikataulussa mutta monesti olen joutunut toteamaan, että aikatauluni on ollut liian tiukka eikä vapaa-ajalle ole jäänyt tilaa. Nyt kun asiaa taas kerran jouduin pohtimaan, huomasin kaipaavani jotain aivan muuta.

Syksyn suunnitelmaa tehdessäni päätin pitää mielessä kaksi asiaa. Ensinnäkin opinnot tulee hoitaa ajallaan ja toiseksi opintojen suorittamisaikataulu on luotava sellaiseksi, että myös vapaa-ajalle on oma lokeronsa. Kun mietin asiaa pidemmälle, totesin, että lyötyäni haluamani kurssit omaan opintosuunnitelmaani, järjestelmä kertoo missä minun tulisi milloinkin olla.

Mitä minulle tämän jälkeen itseasiassa jää - siis muutakin kuin suorituspaineita? Minulle jää mahdollisuus päättää milloin ja miten haluan vapaa-aikani viettää!

(Huomattakoon tässä välissä, että vapaa-aika on kuulemma kokeilemisen arvoinen elämys.)

Uskon siihen, että jos kaiken ahertamisen vastapainoksi lupaa itselleen jotain palkitsevaa, se motivoi jaksamaan kaiken kiireenkin keskellä. Lähestyn asiaa niin, että päätän tulevaisuudessa järjestää itselleni mahdollisuuden mm.:

• kerran päivässä nostaa jalat pöydälle, huokaista syvään ja olla vaan 
• kerran (jos useammankin) viikossa aikaa maata kyljelläni sohvalla ilman huonoa omatuntoa,
• kerran viikossa lähteä juhlimaan jos siltä tuntuu,  
• vähintään kerran viikossa nauttia hyvästä ruoasta ajan kanssa ja mielellään hyvässä seurassa,
• kerran viikossa katsoa ainakin yhden hyvän elokuvan
• kerran viikossa käydä ystävän kanssa kahvilla
• jne. listaa on hyvä jatkaa tilanteen mukaan!

Eiköhän näillä eväillä ole hyvä lähteä taivaltamaan kohti pimenevää, opintojen täyttämää syksyä. Loppujen lopuksi, arki on juuri niin harmaata tai niin värikästä, kuin millaiseksi sen haluaa itselleen rakentaa.

Vapaa-aikataulutuksen iloa

Eduholisti

Persoonallisuus testissä

Opinnot on vihdoin polkaistu käyntiin ja koska yrittäjyys itsessään kiinnostaa minua suuresti, aloitin opintoni oman osaamisen tuotteistamisesta - kuten jo aikaisemminkin mainitsinkin. 

Kurssilla käsitellään erityisesti omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Koska tämä voi joskus osoittautua yllättävänkin vaikeaksi, kurssi tarjoaa hyviä työkaluja myös niiden etsimiseen ja tunnistamiseen. Koska pidän siitä tunteesta, että ymmärrän itseäni edes jossain määrin, päätin jakaa teidän kanssanne tekemäni analyysin kolmen erilaisen persoonallisuustestin pohjalta.   

Kirjoitin itsestäni seuraavasti: 

Vuodet palkkatyössä ja yrittäjänä ovat opettaneet omien vahvuuksien, heikkouksien ja erilaisten luonteenpiirteiden arvioimista käytännön tasolla, aivan jokapäiväisessä elämässä. Kuitenkin omien tulkintojen vahvistaminen ja uusien näkökulmien hankkiminen herättää joka kerta uusia ajatuksia. Suhtaudun persoonallisuustesteihin suurella mielenkiinnolla ja nojaan niihin vapaamuotoisesti aina kun tarvitsen uusia tapoja tulkita omaa käytöstäni.

Enneagrammin testin perusteella olen innostuva suunnittelija. Kuvauksen mukaan voidaan havaita, että tällä persoonallisuustyypillä on monta rautaa tulessa ja häneltä löytyy innostusta ja energiaa. Tunnistan itseni kuvauksesta helposti, sillä suurimman osan ajastani käytän energian hukkaamiseen mitä moninaisimpiin asioihin, oli kyse sitten työstä tai opiskelusta. Tähän persoonallisuustyyppiin kuuluu myös omapäisyys, pitkästymisen pelko ja itseä hyödyttämättömien asioiden kesken jättäminen. Nämä piirteet olen tunnistanut itsessäni monesti: toimin yleensä juuri niin kuin olen itse suunnitellut, pyrin täyttämään arjen aina uusilla ja mielenkiintoisilla projekteilla sekä olen keskeyttänyt esim. koulutuksia, koska ne eivät ole vastanneet tarpeitani. Persoonallisuustyyppiin liittyy myös aikaansaavuus ja idearikkaus. Itseni koen jopa ajoittain liian – jos näin voi asian ilmaista – aikaansaavaksi, sillä monesti uupumus kertoo sen, että vähempikin yrittäminen riittää.

Yrittäjätestin tulokset puolestaan kertoivat persoonallisuudestani hieman erilaisesta näkökulmasta. Kolmen vahvan kärkeen nousivat niin holhori, artisti kuin toimijakin. Näitä kolmea yhdistävät vahvasti realistisuus, käytännön läheisyys, ihmisten parissa työskentely ja liike-elämään suuntautuneisuus.   Kun mietin omaa historiaani ja aloja joille olen hakeutunut, tunnistan piirteet itsestäni helposti. Olen aina halunnut toimia konkreettisesti ihmisten parissa myyden tuotteita ja palveluja sekä tarjota ratkaisuja ihmisten ongelmiin. Niinpä olen työskennellyt kaupan alalla ja asiakaspalvelutehtävissä lähes koko työurani ajan.

Yrittäjätestin tuloksista nousi yhteisenä tekijänä myös suorapuheisuus, sitkeys, muutoksen hyväksyminen ja mieltymys toimintaan. Muutoksen hyväksyminen ja sitkeys ovat asioita, joita arvostan itsessäni erityisesti. Olen elänyt läpi kaksi liiketoiminnan lopetusta kannattamattomuuden takia, yhden konkurssin tiiviissä työyhteisössä, nähnyt markkinaelämän hiipumisen komissiopalkkaisena tuote-edustajana ja sairastanut uupumuksen, joten sitkeys ja muutoksen hyväksyminen yhdistettynä suorapuheisuuteen ovat varmasti olleet niitä tekijöitä, joiden ansiosta seison jaloillani ja haaveilen taas yrittäjyydestä.

Kuten kaikissa asioissa joita teen, myös tässä testissä on ristiriitaisuuksia tyyppikuvausten välillä ja niin täytyy ollakin. Esimerkiksi siinä missä sisäinen holhorini nauttii rutiineista ja säännöistä, nousee sisäinen toimijani suosimaan juuri muuttuvaa ympäristöä ja spontaania toimintaa. Koen kuitenkin, että tässäkin asiassa artisti-tyypin kuvaus vastaa minua parhaiten, sillä mielestäni muutos on aina mahdollisuus rakentaa jotain uutta.

Urapeilin Big5-testin koen edelleen vahvistavan edellisten testien tuloksia. Testin perusteella vahvimmat alueeni olivat suunnitelmallisuus, stressinsietokyky sekä luotettavuus. Luotettavuus on näkynyt omassa toiminnassani aina heittäytymisenä täysin siihen, mitä olen tekemässä. Suunnitelmallisena ihmisenä olen pystynyt hallitsemaan myös stressiä ja toteuttamaan projektini aina aikataulussa.

Tulevaisuudessa tulen työskentelemään todennäköisesti edelleen palvelusektorilla, joko palkkatyössä tai yrittäjänä. Auttamishalustani johtuen, näkisin itseni erityisesti organisaatioiden esimiestyön kehittäjänä ja muutoksen sekä luottamuksen rakentajana. Erityisesti kehitettävää itsestäni löydän asioiden priorisoinnin saralla, koska tapanani on keskittyä moniin asioihin yhtä aikaa ja keskittymiseni herpaantuu helposti. Minun on opeteltava malttamaan ja pyrittävä kehittämään kuuntelemisen taitoa. Lisäksi koen, että minun on harjaannuttava vahvasti oman osaamisen markkinoinnissa ja verkostojen rakentamisessa eli myös sosiaalisten – muidenkin kuin vapaa-ajan – taitojen kartuttaminen tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää.

Omaan monia yrittäjyyteen tarvittavia ominaisuuksia ja yrittäjyys tulee aina olemaan realistinen vaihtoehto. Koska pystyn hallitsemaan monia asioita yhtä aikaa, on myös mahdollista, että tulen yhdistämään yrittäjyyden ja palkkatyön jollain tavalla.

Aikaisemmasta yrittäjyydestä johtuen olen myös tunnistanut itsestäni ominaisuuksia, joiden avulla minun on ollut helpompi selviytyä työelämässä. Yrittäjyys on helpottanut alaisena toimimista, koska yrittäjämäisestä asenteesta johtuen olen pystynyt ymmärtämään työnantajaani ja hänen ratkaisujaan paremmin.

Uskon vahvasti siihen, että se mitä tulevaisuus tuokin tullessaan olen valmis sen kaiken avoimin mielin vastaanottamaan. Energisenä, innostuneena, jatkuvasti uutta oppivana ja motivoituneena pystyn mihin tahansa. Vaikeudet on tehty voitettavaksi ja virheistäni olen jo paljon oppinut. Näillä eväillä tulen rakentamaan tulevaisuuteni ja toivottavasti siinä samalla pystyn osaltani vaikuttamaan tulevaisuuden hyvinvointiin työelämässä.   

Iloisin opiskeluterveisin
Eduholisti

 

Kertaus on opintojen äiti

Istuttuani kuluneen viikon erilaisissa saleissa, auditorioissa ja luokkahuoneissa yliopiston orientaatioviikon ohjelman rytmittämässä tahdissa, en voinut olla miettimättä sitä, mikä on kertauksen merkitys oppimiselle.

Koska oma tieni yliopistolle kulki avoimen yliopiston kautta, osa käytännöistä oli jo entuudestaan tuttuja mutta kuten sain huomata, paljon oli ja on vielä opittavaa.

Huolimatta siitä, että ohjelma sisälsi paljon päällekkäistä asiaa ja monet asiat tulivat kuultua ja kuunneltua moneen eri otteeseen, totesin sen aivan yhtä tärkeäksi kuin sen, että sain mahdollisuuden vaeltaa samoihin luentotiloihin, edelleenkään oppimatta edes ruokalan paikkaa niin, että voisin päästä perille kulkematta edes kerran harhaan.

Orientaatioviikon ehkä tärkein anti oli kuitenkin useassa kohdassa kuultu toteamus siitä, että yliopisto ei ole koulu. Minulle tämä on tärkeä asia, koska tarkoitukseni oli käsitellä oppimisprosesseja ja omaa toimintaani opintojen parissa eräänlaisena työtehtävänä eli projektina, jossa on ennalta määritelty takaraja ja tavoitteet.

Nyt kun käytännön asioita on kerrattu viikko, on aika aloittaa opintojen kertaaminen.

Lukion aikaisista opinnoista on jo vierähtänyt toistakymmentä vuotta, joten otan nöyränä vastaan kaiken kertaamiselta haiskahtavan teorian ja harjoitukset. Aloitan jopa venäjän opintoni alusta.

Miksi? Koska kertaus on opintojen äiti!


Iloista viikonloppua toivottelee
Eduholisti