Olen opiskeluvuosien varrella tehnyt itselleni lukuisia aikatauluja. Suurin osa suunnitelmistani on toteutunut aikataulussa mutta monesti olen joutunut toteamaan, että aikatauluni on ollut liian tiukka eikä vapaa-ajalle ole jäänyt tilaa. Nyt kun asiaa taas kerran jouduin pohtimaan, huomasin kaipaavani jotain aivan muuta.
Syksyn suunnitelmaa tehdessäni päätin pitää mielessä kaksi asiaa. Ensinnäkin opinnot tulee hoitaa ajallaan ja toiseksi opintojen suorittamisaikataulu on luotava sellaiseksi, että myös vapaa-ajalle on oma lokeronsa. Kun mietin asiaa pidemmälle, totesin, että lyötyäni haluamani kurssit omaan opintosuunnitelmaani, järjestelmä kertoo missä minun tulisi milloinkin olla.
Mitä minulle tämän jälkeen itseasiassa jää - siis muutakin kuin suorituspaineita? Minulle jää mahdollisuus päättää milloin ja miten haluan vapaa-aikani viettää!
(Huomattakoon tässä välissä, että vapaa-aika on kuulemma kokeilemisen arvoinen elämys.)
Uskon siihen, että jos kaiken ahertamisen vastapainoksi lupaa itselleen jotain palkitsevaa, se motivoi jaksamaan kaiken kiireenkin keskellä. Lähestyn asiaa niin, että päätän tulevaisuudessa järjestää itselleni mahdollisuuden mm.:
- kerran päivässä nostaa jalat pöydälle, huokaista syvään ja olla vaan
- kerran (jos useammankin) viikossa aikaa maata kyljelläni sohvalla ilman huonoa omatuntoa,
- kerran viikossa lähteä juhlimaan jos siltä tuntuu,
- vähintään kerran viikossa nauttia hyvästä ruoasta ajan kanssa ja mielellään hyvässä seurassa,
- kerran viikossa katsoa ainakin yhden hyvän elokuvan
- kerran viikossa käydä ystävän kanssa kahvilla
- jne. listaa on hyvä jatkaa tilanteen mukaan!
Vapaa-aikataulutuksen iloa
Eduholisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti